Tämä erinomainen kuvaus länsigöötanmaanpystykorvasta. Rotu on tyypiltään alkukantainen ja susimainen muutoin paitsi kokonsa puolesta; säkäkorkeus on 31-33 cm ja paino 9-15 kg. Länsigöötanmaanpystykorvalla on voimakas luusto sekä rintakehä ja kaikenkaikkiaan se on kuin iso koira pienessä paketissa.

Väri on riistanharmaa, ruskea tai punainen tummemmin tai vaaleammin vivahtein, valkoisia merkkejä saattaa olla tassuissa ja rinnassa, joskus myös päässä (kuonopiirto). Niin sanottu valjaskuvio (vaalea pystyraita lavan takana; katso yllä olevaa kuvaa oikealla) on toivottava. Eräs rodun erikoisuus on häntä: rodussa esiintyy luonnontöpöä. Göötin häntä voikin vaihdella lähes hännättömästä pitkähäntäiseen asti. Karvanlaatu on puolilyhyt ja rungonmyötäinen, pohjavilla erittäin tiheä ja pehmeä, joten karvapeite on säänkestävä. Rotu on elinvoimainen ja terve. Se on vankka ja kestävä ja voi elää hyvinkin vanhaksi, jopa 18-vuotiaita gööttejä on tavattu.

Länsigöötanmaanpystykorva on erittäin vanha ruotsalainen rotu. Se on peräisin viikinkien ajoilta. Gööttiä on käytetty pihan vahtina ja apuna karjan paimennuksessa. Rotu oli 1940-luvun alussa lähes kuollut sukupuuttoon. Karl-Gustav Zetterstén ja Björn von Rosen ryhtyivät laajaan pelastustyöhön ja onnistuivatkin pelastamaan rodun, joka sittemmin sai Ruotsin kennelklubin hyväksynnän ja virallisen rotumääritelmän vuonna 1943. Vuonna 1953 muutettiin rodun nimi Svensk vallhund'ista nykyiseen muotoonsa västgötaspets.

Vuosittain rekisteröidään Ruotsissa noin 200 pentua, Suomessa rekisteröintimäärät ovat olleet keskimäärin 40-60 pentua per vuosi, mutta viime vuosina rekisteröintimäärät ovat olleet voimakkaassa nousussa.

Luonteensa ja käyttöominaisuuksiensa perusteella länsigöötanmaanpystykorva on sopiva monenlaisiin harrastuksiin. Siitä saa hyvän kaverin niin näyttelyihin kuin myös erilaisiin koemuotoihin:  tokoon, agilityyn, raunioille ja pelastuskoiratoimintaan. Göötit ovat suorittaneet hyväksytysti BH- ja rauniokoirakokeita ja rodussa on Suomessa useita tottelevaisuus- ja agilityvalioita ja lisäksi kolme kolmoisvalioita (koira on sekä TVA, AVA että MVA). Ruotsissa koiralla harrastetaan myös verijälkeä ja göötille ollaankin anottu koeoikeutta myös Suomessakin. Ruotsalaisissa koirissa on jo jälkivalioita.  Ruotsissa on gööttejä koulutettu myös puolustusvoimien käyttöön.  (Menestyneitä koiria, pelastuskoiratoiminnassa loppukokeen suorittaneita koiria.)  Kotikoiranakin göötti viihtyy, tosin aktiivisen luonteensa takia sille on hyvä keksiä jotain tekemistä. Göötti on hyvin seurallinen koira ja se seuraa mielellään isäntäänsä kaikkialle. Koska göötin alkuperäisenä käyttötarkoituksena oli myös pihavahtina toimiminen, voi koiralla esiintyä herkkähaukkuisuutta, jonka kuitenkin saattaa saada koulutuksella karsituksi pois. Pienikokoisuutensa ansiosta göötti on helppo ottaa mukaan matkalle. Rotu sopii parhaiten aktiiviselle ihmiselle, jolla on aikaa myös koiran kanssa touhuamiseen. Eniten göötti tarvitsee seuraa, sillä se on hyvin seurallinen luonne. Jos sillä ei ole toista koiraa kaverina on sen saatava viettää aikaa omistajansa kanssa. Göötti on omistajansa paras ystävä ja uskollinen kumppani.