Koirat olivat isoissa häkeissä bussimatkan. Bella suhtautui asiaan rauhallisesti, mutta Jonni esitti välillä kiivaitakin vastalauseita ! Mutta ei auttanut, häkkireissu oli edessä !
Meillä ihmisillä oli mukavat oltavat bussin yläkerrassa. Tilaa oli nukkuakin ! Ja maisemia voi katsoa jos halusi ja jaksoi. Aamulla rajalla oli aivan UPEA auringonnousu ! Pakkasaamun aurinko loisti kaikissa punaisen ja violetin väreissä ! Oisinpa ottanut kuvan !
Rajamuodollisuudet olivat oma lukunsa. Ensin Suomen tulliin ja paperien näyttö. Tulkki kuskasi koirien passeja molemmissa päissä. Venäjän puolella näytettiin passit, odoteltiin ulkona että tullimies käy bussissa, näytettiin passit ennekuin päästiin sisälle ja sit odotettiin että vieläkö pitää näyttää kerran passeja puomilla. Tarkkaa hommaa. Ja sama rumba kotimatkalla, tosin tällä kertaa homma hoitui paljon nopeammin.

Kuvaa bussista, Ollaan juuri tultu Viipuriin.

Näyttely oli kansallinen sertinäyttely ja se pidettiin Viipurissa Eteläisessä kaupunginosassa (?). Me ajettiin ensi paikan ohi, mutta koirat paljastivat pian paikan. Näyttelypaikka oli tiilirakennuksessa, jonne noustiin betonisia portaita pitkin. Häkkien raahaaminen oli hiukka hankalaa...! Sisällä oli vielä pari kapeaa käytävää ennekuin tulimme pieneen urheilu"saliin" jossa näyttely pidettiin.
Tuomareita arvostelemassa oli kaksi, joista toinen Valentina Ivanicheva (KV-tason tuomari, arvostellut mm. Ruotsin Voittaja-06 -näyttelyssä koiria) arvosteli lähes kaikki rodut paitsi muutaman kakkosryhmän rodun ja paikalliset ovtcharkat. Näitä oli paikalla lukuisia ja ne näytti aika hurjilta typistettyine korvineen ja häntineen, kooltaan kun ne oli sellaisia pikkuponin luokkaa olevia....!
Ensimmäiseksi piti käydä ilmoittautumassa ja hakemassa numerolappu. Jos ei ollut vielä maksanut ilmoittautumista (tällainenkin oli mahdollista !) maksu suoritettiin ilmoittautumisen yhteydessä. Hitautta aiheutti se, että paikalla oli vain yksi ilmopiste ja koska paikalla oli paljon suomalaisia ja vain yksi henkilö järjestäjistä osasi edes vähän englantia niin ilmossa oli välillä aika hulina päällä kun ihmiset yrittivät selvittää asioitaan. Meidän muknana oli corgeja jotka kisas numeroilla 2 ja 3 ja kun oltiin ilmossa niin näyttely alkoi ! Tulkki kävi ilmoittamassa että meidän koirat myöhästyy hieman ja koirat arvosteltiin sit vähän ajan päästä. Hyvä että olit tulkki sillä toinen corgeista oli sit lopulta RYP-1 !!!   Mä sain onneks numerot aika iisisti kun näytin katalogia (sain tutulta, ostin sit itsellekin yhden ja maksoin siitä euron) josta näkyi koirien numerot. Mulle kirjoitettiin sit numerolaput ja poistuin paikalta lenkittämään koiria. Lähellä oli pikkuinen pusikko jonka läpi meni hiekkatie ja siinä lenkitin koiria. lasinsiruja oli joka puolella ja yritin estää Jonnia lutskuttelemasta toisten koirien pissoja. meidän mukana oli juuri juoksunsa lopettaneita narttuja joten Jonni oli merkkaustuulella ! Toivotaan että ei saanut mitään pöpöjä tuliaiseksi. Vein koirat näyttelypaikalle vasta vähän ennen terrieriryhmän loppua. Siellä oli ahdasta ja halusin välttää kontaktia paikallisiin mahdollisimman pitkään.

Kuvia näyttelypaikalta. Ahdasta oli !!!

Ylimmässä kuvassa oikealla näkyy ilmoittautumispöytää (pienet liput pöydällä).

Vasemmalla kehän sisään meno ja takana vasemmalla näkyy tuomaripöytä.

Näyttelyn kulku meni niin, että ryhmät esitettiin järjestyksessä ja aina niiden loputtua oli ryhmäkisa. Eli odottelua oli luvassa.  Göötit pääsi kehään lähempänä kolmea ja kun mä esitin Jonnia niin Laura piteli Bellaa. Kehässä oli mattokaistaleita siellä missä koiraa juoksutettiin, muualla oli lautalattia. Tuomari oli aika nopea arvostelija. Arvostelulipukkeita ei annettu kehässä vaan ne tuotiin pienelle pöydälle ilmopisteen lähelle. Siitä sitten sai itse kukin käydä hakemassa arvostelun ja näki lopulliset tulokset, eli oliko tullut SERT vai ei.  Jonni sai sen niin toivotun SERTin ja oli ROP Bellan tullessa VSP:ksi myöskin SERTin kera. Ryhmäkilpailussa tuomari poimi Jonnin jatkoon ja lopulta se sai elämänsä TOISEN (eka oli Iisalmessa v. 2002)  RYP-3 -sijoituksensa !!! Palkintona oli pikku pussi ruokaa mutta se ei ollut tärkeää. Jonnista tuli SERTin myötä uusi RUS MVA !!!!

Jonni:   Uusi  RUS MVA  ja   RYP-3

Kotimatka alkoi heti kun näyttely loppui.

Meidän bussissa oli KOLME ryhmävoittajaa, joten jouduimme odottelemaan ihan viimeiseen asti. Ja se kannatti, sillä mukaan lähti näyttelyn kaunein koira eli BIS-1 oli  FIN RUS RKF CH RkfW-07 PaRay's Cold Play eli Lore ! Onneksi olkoon hienosta menestyksestä. Tällä kertaa ei palkintoa aollut shampanskajaa vaan DVD-soitin ! Ruusuke oli komea.
Koko porukan saldo: 13 koiraa, lukuisia SERTejä, ROP ja VSP-sijoituksia, ainakin yksi RUS JunMVA, muutama RUS MVA, 2 x RYP-3 ja 3 x RYP-1 ja sitten kaiken kruununa tämä BIS-1 !!!

Ilta alkoi jo pimetä kun pakkauduimme kamppeinemme bussiin näyttelypaikalle ja suuntasimme bussin nokan kohti kotimaata.
Koirat laitoin taas häkkiin, tällä kertaa samaan, sillä Mats oli korottanut yhden osaston kattoa ja näin koirat sopivat olemaan samassa häkissä. Ajattelin että Jonnin olo olisi kivempi kun Bella olisi vieressä.

Kuin sillit purkissa !

Kotimatkalla pysähdyttiin shoppailemaan paikalliseen halpahallin Karuselliin, miten lie kirjoitettiin venäjäksi. Halpaa oli. Ostin kongin tapaisen aktivointilelun koirille ja hinta oli vain kolmisen euroa.
Siellä oli yhdessä taidekaupassa myytävän AIVAN IHANA taulu akhal-téke hevosesta mutta ei ollut ihan niin paljon irtorahaa että ois raaskinut se ostaa. Mutta hieno oli se taulu ! Hevonen oli kuin se ollut elävä !

Pissatus heti Suomen puolella, Rajahovilla. Oli jo kova hätä. Tosin tähän suuntaan rajan ylitys sujui ihmeen nopeaan !!!

SU  aamuyö 4.11. :  Lähestytään jo Joensuuta. Kuvia bussista. Kellokin on jo PALJON !!!

Vasemmalla kuskimme Mats, joka on kotoisin länsigöötanmaalta, eli sieltä mistä göötitkin ! Aikamoinen sattuma !! Ja yllä oikealla on Tuija Skippari, joka teki kaikki järjestelyt eli oli matkanjohtaja ja muutenkin avuksi matkalla. Matkalla oli myös tulkki, jota ilman rajanylitys olisi taatusti ollut PALJON hitaampaa. Matka sujui todella hienosti eikä mitään takapakkeja tullut !  Eli SUURET KIITOKSET Aleksandrian Toursin porukalle ikimuistoisesta matkasta !! Lähdetään teidän kyytiin toistekin !!!

Jonnin Viipurista saatu Diplomi

Tässä ovat sitten ne mitä varten matkaan lähdettin. Vasemmalla Diplomi, johon on kirjoitettu koiran tulokset. Yllä on CAC-lipuke ja joku toinen, jotka molemmat pitää sit lähettää Diplomin, rekisteritodistuksen ja valionarvotodistuksen kopioiden ohella Venäjän kennelliittoon valiotitteliä hakiessaan.  Alla sunnuntaina otettu kuva lauantain VSP:stä eli Bellasta.