|
Mitä virallinen silmätutkimus
tutkii
Rodusta ja etsittävästä sairaudesta riippumatta virallinen silmätutkimus
etenee saman kaavan mukaisesti. Tutkija tutkii silmän rakenteet edeten
silmän etuosasta sen takaosaan pannen merkille poikkeamat normaalista ja
mahdolliset sairauden oireet. Apuvälineinä käytetään
oftalmoskooppia ja
biomikroskooppia sekä
erillistä linssiä silmänpohjan tutkimukseen. Silmän pupillit laajennetaan
silmän takaosien tutkimuksen helpottamiseksi käyttäen lyhytvaikutteista
tropikamidi-tippaa.
1. Silmäluomet
ja niiden reunat
-
merkittäviä muutoksia ovat mm.
entropium/ektropium (silmäluomen
sisään/ulospäinkiertymät), distichiasis
(ylimääräiset ripset)
2. Kolmas
silmäluomi eli vilkkuluomi sijaitsee
silmän sisänurkassa
-
löydöksinä voidaan nähdä vilkkuluomen
ruston kiertymää ja vilkkuluomen rauhasen esiinluiskahdusta
3. Konjuktiva
eli silmän sidekalvo peittää
silmäluomen sisäpintaa ja silmämunan etupintaa kirkkaaseen sarveiskalvoon
asti
4. Silmäluomien
sisänurkan läheisyydessä
sijaitsevat kyynelkanavien
aukot eli punktat
-
löydöksenä voidaan nähdä aukkojen ja
kanavien puuttumista tai vajaakehitystä
(varmistus vaatii rauhoituksessa tehtävän kanynoinnin; tämä ei ole osa
virallista silmätutkimusta)
5. Sarveiskalvo
eli kornea on silmän
läpinäkyvä osa
-
löydöksiä ovat sarveiskalvotulehdukset (keratitis)
ja ”pannus” eli
krooninen immuunivälitteinen
keratokonjunktiviitti , ja korneadystrofia
6. Etukammio
on sarveiskalvon ja
värikalvon/linssin väliin jäävä nestetäyteinen silmän osa
-
etukammion syvyys pannaan merkille ja
samalla tarkastellaan linssin sijaintia silmässä
7. Iiris eli
värikalvo on nimensä
mukaisesti värillinen pupillaa eli mustuaista ympäröivä silmän osa
-
merkittäviä iiriksen muutoksia ovat
persistoivat pupillamembraanit
(PPM) , jotka ovat sidekudosjäänteitä ja kulkevat juosteina
iiriksestä iirikseen tai sarveiskalvon takapinnalle tai linssin etupinnalle
8. Silmän
linssi eli mykiö on valoa
taittava, pupilla-aukon takana sijaitseva osa
-
löydöksinä voidaan nähdä linssin sijainnin
muutoksia eli linssiluksaatioita ja linssin samentumina eli
kaihimuutoksia (katarakta)
; myös PHTVL/PHPV–sairauteen liittyy mykiön samentumaa ja muodon
epänormaalisuutta; muutokset nähdään parhaiten biomikroskoopin avulla
9. Lasiainen
sijaitsee linssin ja
värikalvon takana täyttäen silmän takaosaa
-
PHTVL/PHPV-sairauteen liittyy verisuoni- ja sidekudosjäänteitä
lasiaistilassa
10.
Silmänpohjan verkkokalvolla sijaitsevat
silmän näkösolut ja näköhermon
pää eli papilla
-
silmänpohjassa nähdään
synnynnäisiä muutoksia kuten
CEA-sairauden muutokset colliella ja RD-muutokset
(retinan dysplasia, verkkokalvon vajaakehitys) ; papillan
vajaakehitystä voidaan nähdä erillisenä sairautena ja sen osittaiset
puutokset (coloboma) voivat liittyä CEA-sairauteen;
PRA eli verkkokalvon etenevä
surkastuma aiheuttaa verkkokalvolla silmänpohja-tutkimuksessa
nähtäviä muutoksia
Silmien tutkimusta voidaan täydentää silmän sisäisen paineen mittauksella.
Glaukoomassa eli viherkaihissa
silmän paine on kohonnut. Silmänpaineen mittaus ei kuulu
rutiininomaiseen silmätutkimukseen.
Silmän nestekierto tapahtuu värikalvon ja sarveiskalvon yhtymäkohdassa
sijaitsevan filtraatio-kulman kautta. Filtraatiokulman muutokset,
vajaakehitys ja ahtauma, ovat merkittäviä silmänpainetaudin kannalta. Tämän
kulman rakenteiden tarkastelu vaatii erityisen linssin eli goniolinssin
käyttöä; tämä gonioskopiatutkimus
ei ole osa rutiininomaista virallista silmätutkimusta.
Virallinen silmätutkimus
tutkii kyseisen yksilön ilmiasua eli fenotyyppiä ;
genotyypiltään eli perimältään
sairas yksilö (kantaja) voi olla ilmiasultaan normaali.
Silmistä tehtyjä havaintoja ja löydöksiä verrataan kyseisellä rodulla
tunnettujen, perinnöllisiksi osoitettujen tai epäiltyjen sairauksien
löydöksiin ja silmistä annetaan lausunto näiden sairauksien osalta.
On hyvin tavallista, että silmistä löydetään poikkeavuuksia, joita ei pidetä
merkittävinä tai joiden merkitystä ei tunneta. Nämä havainnot kirjataan ylös
seurantaa varten sivulöydöksinä
.
|
|