CUSHINGIN  TAUTI L. LISÄMUNUAISEN KUORIKERROKSEN LIIKATOIMINTA

1. Taudinmääritys

Häiriötila, joka johtuu korkean kortisolituotannon vahingollisista vaikutuksista elimistölle.
Cushingin - tauti eli lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta koiralla on kohtalaisen yleinen sairaus. Häiriö, eli esimerkiksi kasvain, voi olla joko aivolisäkkeessä (85 – 90 % tapauksissa), joka valvoo ja säätelee lisämunuaisen toimintaa tai itse lisämunuaisen kuorikerroksessa saattaa olla muutos (10 – 15 % tapauksista).
Lisämunuainen tuottaa kortisolia kuorikerroksen nk. zona retikulariksesta ja zona fascikulatasta. Tämän tuotannon tasoa säädellään aivolisäkkeestä tulevan kortikotropiinin avulla. Jos aivolisäkkeeseen kehittyy kortikotropiinia tuottava kasvain, syntyy tästä liikatoimintaa lisämunuaisen kuorikerroksessa. Kortikotropiinin tuotantoa säätelee lisäksi nk. releasing – hormoni. Sekä tämän releasing -hormonin taso että kortikotropiinin taso laskee normaalisti, jos kortisolia on verenkierrossa liikaa.

2. Vaikutukset koiran elimistöön

– Potilaskohtaiset erot ovat suuria
– Koiran elimistö voi oireilla vain yhden tai samanaikaisesti useamman toimintonsa osalta
– Vallitsevina ovat virtsatieoireet ja iho-oireet
– Munuais- / virtsatieoireet
- Iho-oireet
- Sydänoireet
- Hengitysoireet
- Umpieritys- ja aineenvaihduntaoireet
- Lihas- / tukirankaoireet
- Hermostolliset oireet
- Lisääntymiskyvyn heikkeneminen, juoksukierron piteneminen

3. Perinnöllisyys

– Ei tunnettu

4. Yleisyys

– Yksi yleisimmistä koirien umpieritysjärjestelmän häiriötiloista.
– Esiintyy harvinaisena myös kissoilla.

5. Tunnusmerkistö

– Roturasitteet: villakoira, mäyräkoira, bostoninterrieri, bokseri, beagle
- Sukupuoli- ja ikäsidonnaisuus
- Ei esiinny aivolisäkeperäisessä Cushingin taudissa
- Lisämunuaiskasvaimen aiheuttamista Cushingin tautitapauksista kaksi kolmasosaa – kolme neljäsosaa on narttukoirilla
- Lisämunuaiskuoren liikaeritys on usein keski-ikäisten ja vanhojen eläinten häiriötila, mutta sitä on tavattu myös vain vuoden ikäisillä koirilla. 

6. Oireet

- Vaihtelevat suuresti riippuen kortisolin liikaerityksen määrästä ja häiriötilan kestosta
- Usein omistajien ensimmäiseksi huomaamana oireena on huomattavasti lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, usein yli 100ml/kg /vrk

Muita oireita:

– Vatsan turvottelu
- Vatsalihasten löystyminen
- Ihon ohentuminen
- Ruokahalu saattaa olla todella suuri
- Oksentelua ja närästystä
- Turkki heikkenee
- Ihon pintaverisuonet tulevat näkyviin, iho ohenee huomattavasti ja iholle voi myös tulla kalkkikertymiä, näppylöitä
- Maksan laajentuminen kortisonitason kohoamisen seurauksena
- Liikalihavuus
- Koirilla rasituksensietokyky heikkenee huomattavasti ja runsasta läähättämistä havaitaan myös koiran ollessa levossa
- Koira on unelias, horteinen.
– Lihasheikkous
- Raajojen lihasmassa pienenee, jolloin vatsan turvotus on vielä helpommin havaittavissa
- Tulehdusherkkyys kasvaa, koiralla on esim. toistuvia ihotulehduksia ja keuhkotulehduksia
- Koirien kylkiin voi syntyä kaljuja alueita ja iho on todella paperinohut ja ryppyinen
- Kivesten surkastuminen
- Ylipigmentoituminen
- Naamahermojen halvaantuminen
- Kiimakausien väli pitenee tai loppuvat kokonaan

Oireet tulevat hitaasti hiipimällä…

7. Altistavat tekijät

– Ei tunnettu

8. Diagnostisointi

Kliinisessä tutkimuksessa otetaan ensin verinäytteitä (paasto 12 tuntia ennen näytteen ottoa), omistajaa pyydetään mittaamaan vedenkulutusta kotona, vatsan alue tutkitaan ultraäänellä tai röntgenin avulla, virtsanäytteestä tutkitaan konsentraatio ja esim. tulehduskuva. Lisämunuaisen toimintaa testataan nk. ACTH -testillä, joka tarkoittaa kahta paastoverinäytettä 1.5 tunnin välein. Ensimmäisen näytteen yhteydessä annetaan pistoksena lihakseen lisämunuaista stimuloivaa hormonia ja toisessa näytteessä tätä vastetta mitataan.
Jos ACTH -testitulos viittaa Cushingin tautiin tehdään seuraavaksi esim. ”dexametason low dose” – testi, jossa näytteet otetaan 4 ja 8 tunnin välein stimulaatiosta. Tällä voidaan selvittää missä ongelma on (lisämunuaisen kuorikerroksessa vai aivoissa olevissa, stimulaatiota tuottavissa, keskuksissa).

9. Hoito ja lääkitys

Yleensä näiden tulosten jälkeen voidaan suunnitella hoitoa, joka määräytyy kasvaimen sijaintipaikan mukaisesti. Esimerkiksi aivolisäkekasvaimia voidaan leikata koirilta. Tutkimuksissa on tällöin kuitenkin oltava mahdollisuus magneettikuvauksiin ja tietokonetomografioihin.
Mikäli kysymyksessä on lisämunuaisen kuorikerroksen kasvain, voidaan se tuhota sytostaatilla (mitotane), jolloin vastetta seurataan ACTH – testillä.
Cushingin tautia havaitaan keskimääräistä useammin keski-ikäisillä narttukoirilla. Ongelmia syntyy lisää, jos Cushingin taudin yhteydessä kehittyy myös diabetes eli sokeritauti. Hoitovaste on aina silloin heikompi ja koiran tasapainoon saattaminen vaatii hyvää yhteistyötä, sekä luottamusta omistajan, koiran ja eläinlääkärin välillä.
Hoitotarve ja lääkitys on elinikäinen. Tapauskohtainen kontrollitutkimusten tarve vaihtelee, mutta jatkuu sekin koiran koko elämän ajan. Hyvän hoitovasteen tapauksissa potilaan elinaikaennuste on useitakin vuosia.
Cushingin taudissa potilaskohtainen lääkityksen suunnittelu on erittäin tärkeää. Kaikki omistajat eivät halua esim. sytostaatti- eli solumyrkkyhoitoja ja joka koiran kohdalla harkitaan tarkkaan ja omistajan kanssa mihin hoitoihin lähdetään, sekä sovitaan myös tarvittavien kontrollien tiheys. Tärkeintä on kuitenkin diagnoosin saaminen ja mahdollisimman hyvä hoito koiralle niissä olosuhteissa, joissa eletään.

 

Artikkelin kirjoittanut:
Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri
Eva Einola-Koponen
Koira-Kissaklinikka Oy,
Turku