Agilityn SM-kisat 2006

 

Agilityn SM-kisareissu Lappeenrantaan
17-18.6. 2006

Jo viime vuonna olin tavoitellut pääsyä SM-kisoihin mutta vasta tänä vuonna unelmani toteutui. Tarkoitus oli alunperin lähteä kisapaikalle vasta sunnuntaiaamuna, mutta kisojen aikainen alkamisajankohta (rataantutustuminen jo kello 9) muutti suunnitelmia. Onneksi löysin agilitypalstalta ilmoituksen vapaana olevasta mökistä (kiitos Sini !) ja soitinkin mökistä heti ja varasin mökin itselleni. Joten lähdimme matkaan jo lauantaina. Majoituimme Lomakeskus Saimaanrannan Marjamökkiin nro 308, josta oli Lappeenrantaan vain noin 27 kilometrin matka. Äitini lähti matkaseuraksi ja koiravahdiksi, kun mukaan lähti kisakoirani Jonnin seuraksi myös narttuni Bella, jolle tällaiset reissut ovat hyvää sosiaalistamiskokemusta. Pakkasimme auton lauantaina siinä yhden kieppeissä ja suunnistimme kohti Lappeenrantaa. "Pienten" eksymisten jälkeen pääsimme ihailemaan kauniita Saimaan maisemia kun saavuimme kohti yöpymispaikkaamme.

Tällaisessa mökissä me majoituimme. Koirille oli hyvin tilaa ja maisemat olivat mahtavat. Auton pystyi jättämään ihan mökin viereen. Kuistikin oli ! Ja nuotiopaikka pihalla. Hitsi kun ei otettu makkaroita mukaan ! Ois voitu grillata !!

 

 Yllä olevassa kuvassa näkyy meidän keittiömme. Käytävän päässä oli nukkumatilat eli kaksi sänkyä. Jonni tykkäsi tuvan matosta. Bella kävi melkein heti tutkimassa nukkumaosaston.



Koirat olivat heti kuin kotonaan.

 

Tuvassa oli sohva, jota Bella kävi testaamassa useampaan kertaan (kts. kuvia alempana). Pidimme ovea auki ja häkkiä oven edessä, jotta koirat eivät pääsisi ulos. Kumpikin vahti tarkasti mitä ympäristössä tapahtui. Paikalla oli paljon muitakin agilityihmisiä, joten haukuntaa kuului pitkälle yöhön.

 



Vahtikoirat !

 

Tällainen maisema mökistämme avautui. Kävimme takana näkyvän järven rantaa ihailemassa. Oli muuten upea !

Bellaa kutitti. Hänellä oli uudet valjaat.

Sohvan peitto antoi helpotusta.





Yllä maisemakuvia rannalta ja kaunis kuva Suomen kesäyöstä. Upea paikka, kerta kaikkiaan !

Sunnuntai 18.6. , Lappeenrannan kisapuisto.

Kun saavuimme kisapaikalle hyvissä ajoin oli lämpötila jo noin korkeissa lukemissa. Onneksi löysin hyvän paikan mihin parkata häkit ja koirat. Jonni oli arvottu tunnistusmerkinnän tarkistukseen ja siltä katsottiin siru (helpompi katsoa) ja löytyihän se helposti ja ehjä oli (mitä suuresti ihmettelin). Tämä oli jo toinen kerta tänä vuonna kun Jonni oli arvottu tarkastettavaksi.




Näkymät katsomojen taakse, sisääntuloportille.




Äiti vahti koiria. Löydettiin suojaisa paikka häkille ja muille kamoille. Bella oli suurimman osan ajasta häkissä, jossa se sai olla rauhassa.

Sunnuntain kilpailut alkoivat minien hyppyradalla. Mulla oli numero 28 ja olin ensimmäisessä rataantutustumisryhmässä. Rata ei ollut kauhean paha (ihanneaika sen sijaan OLI, 33 sekuntia !), ainoa "huolenaihe" oli kepeille vienti (kepit oli nro 13.) Olin aika hermona kun kävelin radalla. Olin ihan satavarma että Jonni ei mene kepeille vaan sen lähellä olevalle hypylle (nro 5.). No, hylkyä odottelin, mutta se tuli sit ihan "väärässä" paikassa. Harmittaa kun en pystynyt parempaan suoritukseen. Mutta mulle nää oli ekat SM-kisat ja paineet olivat sen verran "tavan" kisoja suuremmat että en pystynyt ns. "normaaliin" suoritukseen vaan ryssin helpossa kohdassa ja loppu on - kuten sanotaan - historiaa. Mutta osallistumisoikeus oli jo mulle iso juttu ja hauska oli kokea näin isot ja tiivistunnelmaiset kisat. Ens kerralla sitten...?

Kentän pohja oli hyvä. Siinä kyllä kelpasi juosta ! Kuulutuksia oli ja kuuluttaja kommentoi koirakoiden suoritusta. Tosin joissain paikoissa ei kuulutuksista tahtonut saada selvää. Katvealue ?

 

Minien hyppyrataa.

Ihanneaika 33 sekuntia.
20 estettä, joukossa yksi sarjaeste, tuomarina Hannele Lummeranta.

Kuvassa näkyy etualalla sarjaeste, 8. a) ja b) jossa meille tuli hylky. Jonni meni b)-osan ohi ja kun yritin korjata asian koira hyppäsi esteen väärältä puolelta. Et se siitä sitten !

 

Kisapaikka oli iso ja kilpailuja käytiin yhtäaikaisesti kahdella radalla.

Tässä näkyy hieman hyppyradan vasenta kulmaa. Rengas oli este numero 10.

Putket olivat 11. ja 12. ja kepit oli 13.
 

Paikalla oli myös tarvikemyyjiä ja ostin Bellalle samanlaiset valjaat kuin mitä Jonnilla on.


Kuten kuvasta näkyy, lämmintä oli ja porukkaa jo näin aamulla paikalla kiitettävän paljon !

Valkea-punainen putki oli sekä este nro 4. että 12. Oikeassa nurkassa olevat hypyt olivat: putkea lähinnä oleva hyppy oli este nro 5., 2 vierekkäin olevaa estettä olivat 6. ja 7. ja kuvassa näkyy myös sarjan a) -osa (este nro 8.) Pussi oli 18. este ja lopussa oli vielä kaksi hyppyä.

Yleiskuvaa kisa-alueesta, radasta ja kuvassa radalla myös hyppyradan tuomari Hannele Lummeranta. Telttoja ja asuntoautoja oli alueella ja ympäristössä. Paikalla oli paljon porukkaa. Kyseessä oli isoimmat kisat joissa olen koskaan ollut. Tunnelma oli sen mukainen !!!

Harmittaa kun en päässyt toiselle radalle, mutta sain seuraavaa kertaa varten arvokasta kokemusta. Ja luulisin - ja toivoisin - että seuraava kerta TULEE VIELÄ !

Yllä se "surullisen kuuluisa" rata. (Piirretty omasta muistista !) Kuvaan on piirretty koiran kulkureitti ja mun ohjauslinjat. OLIN ajatellut viedä kepeille valssaamalla putken jälkeen ja ohjaamalla koiran sitten oikealla kädellä kepeille s.e. itse olisin ollut keppien vas. puolella. Mutta nyt kun hylky oli jo takana tein yllä olevalla tavalla ja hyvin se meni sisään. Pikkaisen koira rankaisi mua kun sai keppi-käskyn liian myöhään (sen mielestä).